Takana oleva vuosi on täynnä mielenkiintoisia kokemuksia. Kaksi automatkaa on jäänyt erityisen hyvin mieleeni. Toinen Bostonista Stamfordiin, toinen Polvijärveltä Kolille.
Lokakuussa olin Yhdysvalloissa konserttikiertueella pianisti Kalle Toivion kanssa. Konsertteja oli New Yorkin Manhattanilla, Bostonissa sekä Stamfordissa, pienessä ja idyllisessä vuoristokylässä New Yorki
n osavaltiossa. Ensilumen sataessa ajoimme Bostonista Stamfordiin. Moottoritie vaihtui aina vain pienemmäksi tieksi. Lopulta ajoimme pienillä vuoristoteillä huikaisevan kauniissa maisemissa. Muutamien kylien läpi ajettuamme mietin mielessäni minkälainen konserttipaikka mahtaakaan olla suurkaupunkien jälkeen. Väkisinkin Kuhmo tuli mieleeni. Saavuttuamme muutaman talon kokoiseen Stamfordiin, löysimme helposti myös konserttipaikkaan. Konserttitalo olikin valtava rakennus. Puinen kartano, viisikerroksisen kerrostalon kokoinen. Ja sisällä ensiluokkainen sali, hyvä akustiikka ja loistava Steinway. Konsertti oli loppuunmyyty. Mistä kaikki ihmiset sinne tulivat? Kun konserttisarja on pyörinyt yli 20 vuotta, löytää ihmiset pieneen Stamfordiin aivan yhtä hyvin kuin Kuhmoon. Ja kun esiintyjinä on lähinnä Metropolitanin laulajia ja Young Concert Artist –kilpailun voittajia, on konserttien taso korkea.Palattuani Suomeen, o
li seuraavana päivänä lähtö Kolille. Koli –forum oli kutsunut minut esiintymään yhdessä pianisti Rait Karmin kanssa avajaistilaisuuteensa. Omiin kotimaisemiin palaa aina mielellään. Ja erityisen vahva kokemus se on silloin, kun reilun vuorokauden aikana Manhattanin vilske vaihtuu Pohjois-Karjalan korpimaisemien rauhaan. Päivä alkaa hämärtymään. Vaihdan pitkät ajovalot päälle. Polvijärveltä on enää alle tunnin ajomatka Kolin huipulle. Tönö siellä, toinen täällä. Savu tupruaa punaisen mökin piipusta. Uskomaton rauha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti